MARE JA HÄNEN POIKANSA

Tauno Pylkkäsen ooppera ensimmäisen kerran näyttämöllä vuoden 1953 jälkeen 10.-18.1.2020 Aleksanterin teatterissa.

Ohjaus: Ville Saukkonen
Musiikinjohto: Erkki Lasonpalo
Lavastus ja pukusuunnittelu: Reeta Tuoresmäki
Valosuunnittelu: Tuittu Teivainen

Mare: Marjatta Airas
Imant, Maren poika: Tero Halonen
Viljannin linnan komtuuri: Henri Tikkanen
Mango, vanha eräkävijä: Esa Ruuttunen

Liput: 75 euroa/ 45 euroa/ 38 euroa

Esitykset Aleksanterin teatterissa:
pe 10.1.2020 klo 19:00
su 12.1.2020 klo 16:00
ti 14.1.2020 klo 19:00
to 16.1.2020 klo 19:00
la 18.1.2020 klo 19:00

Esityksen kesto noin 3 tuntia. Esitys on suomeksi. Suomenkielinen tekstitys.

Suomalaisen oopperan kirkas tähti Marjatta Airas esittää Maren pääroolin Tauno Pylkkäsen, ”Pohjolan Puccinin” Mare ja hänen poikansa -oopperassa (1943). Sen libretto pohjautuu kirjailija Aino Kallaksen traagiseen näytelmään, joka sijoittuu Viron Liivinmaalle.

Mare ja hänen poikansa kertoo tarinan Maresta, poikansa vuoksi kapinalliset kavaltavasta äidistä. Viro on miehityksen alaisena, ja leskiäiti Mare on menettänyt taisteluissa jo kuusi poikaansa. Nuorin poika Imant on vielä elossa, mutta aikoo lähteä kapinallisten joukoissa valtaamaan takaisin Viljannin linnaa miehittäjiltä. Poikansa kuolemaa pelkäävä äiti kavaltaa kapinalliset miehittäjille. Muut miehet tapetaan, mutta Imant säilyy hengissä. Kun äidin kavallus paljastuu Imantille, tämä tekee itsemurhan. Mare on menettänyt kaikki poikansa ja tunnustaa kavalluksensa muille kyläläisille. Rangaistukseksi kavalluksesta kyläläiset kivittävät Maren.

Mare ja hänen poikansa -oopperan ensiesityksestä Suomalaisessa Oopperassa Bulevardilla (nykyisessä Aleksanterin teatterissa) tulee 75 vuotta vuonna 2020. Mare ja hänen poikansa -ooppera esitetään nyt näyttämöllä ensimmäisen kerran vuoden 1953 jälkeen. Ohjaaja Ville Saukkonen sijoittaa oopperan tapahtumat 1940-luvun neuvostomiehityksen Viroon, sillä vuonna 2020 Viron Neuvostoliittoon liittämisestä vuonna 1940 on kulunut 80 vuotta.

Kesto noin 2 h 50 min. sisältäen väliajan. Tekstitys suomeksi.

Mare ja hänen poikansa -oopperan toteuttajat ja esiintyjät

Ohjaaja VILLE SAUKKONEN opiskeli Moskovassa Venäjän teatteritaiteen akatemiassa vuosina 1989–1993, ja sen jälkeen hän on ohjannut yli 130 oopperaensi-iltaa ympäri Suomea. Hänen yhteistyökumppaneitaan ovat olleet muun muassa useat musiikkiopistot ja konservatoriot, Sibelius-Akatemia, Turun, Porin, Jyväskylän ja Lahden oopperat, Suomalainen Kamariooppera, Savonlinnan Oopperajuhlat ja Suomen Kansallisooppera. Ulkomailla hänen ohjauksiaan on nähty Virossa, Venäjällä ja Saksassa.

Lavastaja–puvustaja REETA TUORESMÄKI syntyi Elimäellä 1981 ja on opiskellut yliopistoissa Suomessa ja Liettuassa. Koulutus on koostunut teatteriohjauksen, liettuan kielen, musiikki- ja teatteritieteiden (FM-tutkinto) sekä viimeisimpänä Aalto-yliopiston esittävien taiteiden lavastuksen opinnoista (TaK-tutkinto). Hän on työskennellyt laaja-alaisesti erilaisissa teatteri- ja oopperaproduktioissa Suomessa ja ulkomailla. Nykyisin hän toimii freelance-lavastajana.

MARJATTA AIRAS tunnetaan niin ooppera- ja konserttilavoilta kuin mustalaismusiikin ja uuden musiikin esittäjänä. Hän on esiintynyt kaikkien suomalaisten sinfoniaorkestereiden solistina – passioissa ja oratorioissa sekä laulusarjoissa ja viihdekonserteissa – ja on konsertoinut kotimaan lisäksi eri puolilla Eurooppaa ja USA:ssa. Kapellimestarikumppaneita ovat olleet mm. Esa-Pekka Salonen, Sakari Oramo, Okko Kamu ja Atso Almila. Erityisen läheistä ja pitkäaikaista on ollut yhteistyö kapellimestarien Ossi Runne ja George de Godzinsky sekä pianisti Folke Gräsbeckin kanssa. Oopperaa, operettia, musikaalia ja balettia Marjatta Airas on esittänyt Suomen Kansallisoopperan lisäksi mm. Savonlinnan Oopperajuhlilla, Tallinnan Estonia-teatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa, Oulun kaupunginteatterissa sekä useissa kymmenissä produktioissa koko maassa. Keskeisimpiä hänen yli 60 roolistaan ovat Carmen (yli 200 esitystä), Tosca, Punaisen viivan Riika, pääroolit opereteissa Mustalaisruhtinatar, Iloinen leski, Kreivitär Mariza sekä West Side Storyn Maria. Marjatta Airas suoritti lauludiplominsa Sibelius-Akatemiassa erinomaisin arvosanoin professori Liisa Linko-Malmion johdolla. Hän on opiskellut lisäksi Ritva Auvisen johdolla ja useaan otteeseen ulkomailla. Marjatta Airakselle ovat teoksiaan omistaneet mm. Kaija Saariaho ja Jukka Linkola. Hän on levyttänyt negrospirituaaleja, espanjalaista musiikkia, wieniläislauluja sekä mustalaismusiikkia ZINGARA-kvartettinsa kanssa. Suomen Operettitähdeksi Marjatta Airas valittiin MTV:n järjestämässä kilpailussa 1991. Hän sai Hyvinkään kaupungin taidepalkinnon 2003.

TERO HALONEN on opiskellut laulua mm. Ritva Laamasen ja Seppo Ruohosen johdolla. Hänen näyttämöroolejaan ovat olleet mm. Reinald (Pacius: Die Loreley, Helsinki Opera 2019), 1. sotilas (Monteverdi: Poppean kruunaus; Orfeus’ Muses 2017), diktaattori Adolf Hitler (Alvaro Zúñiga Roncal: GerMania – La Gran Fiesta; Suomalainen Ooppera 2016), Don Basilio (ja Don Curzio) (Mozart: Figaron häät; Metropolia 2016), Oppipoika (Lehrbube) (Wagner: Nürnbergin mestarilaulajat; Suomen Kansallisooppera 2015), Eumete (Monteverdi: Il ritorno d’Ulisse in patria, 2015), Lars Cleen (Paolo Rosato: Lars Cleen, 2015), Paimen ja Apollo (Monteverdi: L’Orfeo, 2015), Tamino (Mozart: Taikahuilu, 2012) sekä konserttiroolejaan mm. Parsifal (Wagner: Parsifal; Helsinki Opera 2018), Hoffmann (Offenbach: Hoffmannin kertomukset; Oopperastudio Aino 2018), Max (von Weber: Taika-ampuja; Oopperastudio Aino 2018) ja Matteo (R. Strauss: Arabella; Oopperastudio Aino 2017).

HENRI TIKKANEN aloitti lauluopinnot Kuopion konservatoriossa syksyllä 2010. Hän valmistuu Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksesta musiikin maisteriksi syksyllä 2019. Tikkanen on intohimoinen liedmusiikin esittäjä. Hän on esiintynyt yhdessä muun muassa Gustav Djupsjöbackan, Ilmo Rannan ja Kristian Attilan kanssa. Tikkanen ja hänen duoparinsa Mariola Aniolek palkittiin toisella palkinnolla valtakunnallisessa Helsinki-Lied-kilpailussa syksyllä 2015. Tikkanen on laulanut Kuopion, Lohjan ja Oulun kaupunginorkesterien solistina. Hän on myös tehnyt yhteistyötä muidenkin ammattiorkesterien ja eri kuorojen kanssa. Hänen oopperarooleihinsa lukeutuvat muun muassa Väinämöinen (Jaakko Kuusisto: Koirien Kalevala), Tarquinius (Benjamin Britten: The Rape of Lucretia) ja Melisso (G. F. Händel: Alcina). Tikkanen on ollut myös mukana Joyce DiDonaton tähdittämässä Jake Heggien Dead Man Walking –oopperan Ison-Britannian ensi-illassa Ensimmäisen vanginvartijan roolissa keväällä 2018.

ESA RUUTTUNEN opiskeli aluksi teologiaa ja toimi ennen ammattilaulajan uraansa kymmenen vuoden ajan papin virassa Helsingissä Temppeliaukion kirkossa. Työn ohessa hän suoritti loppututkinnon ja yksinlaulun diplomin Sibelius-Akatemiassa opettajanaan professori Matti Lehtinen. Hän oli kiinnitettynä Suomen Kansallisoopperan solistina vuosina 1987-2005 sekä lauloi lähes vuosittain Savonlinnan Oopperajuhlilla yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Vuodesta 1996 lähtien hän on tehnyt laajan kansainvälisen uran oopperalaulajana mm. Berliinissä, Münchenissä, Stuttgartissa, Wienissä, Lontoossa, Bregenzin ja Kanarian saarten musiikkijuhlilla sekä Buenos Airesissa. Konserttilaulajana hän on esiintynyt mm. Euroopassa, USA:ssa, Kanadassa, Japanissa ja Venäjällä. Esa Ruuttusen yli 50 roolin luettelossa merkittävimpiä ovat Wagnerin Lentävä hollantilainen, Alberich ja Wotan, Enescun Oedipe, Puccinin Scarpia, Tikan Luther ja Kokkosen Paavo Ruotsalainen. Esa Ruuttunen esiintyy edelleen vierailijana useissa oopperaproduktioissa kotimaassa, mm. lokakuussa 2019 Jyrki Linjaman kirkko-oopperan Kolme kirjettä Lestadiukselle nimiroolissa Oulun tuomiokirkossa. Esa Ruuttunen on suosittu konserttilaulaja kirkko- ja muun hengellisen musiikin alalla ja hän on tehnyt runsaasti äänitallenteita. Vuosittain hänellä on edelleen runsaasti konsertteja Suomessa mm. Cello Spirtuals –selloyhtyeen kanssa. Savonlinnan Oopperajuhlien vuoden taitelijaksi Esa Ruuttunen nimettiin kesällä 2000. Hän sai samana vuonna rovastin arvon, 2001 Pro Finlandia–mitalin, 2004 Romanian valtion musiikkikomentajan arvon sekä 2012 Mikael Agricolan ristin. Vuonna 2007 hänestä ilmestyi musiikkitietokirjailija Pekka Hakon kirjoittama henkilökuvateos Oopperapappi.

_ _ _

Säveltäjä Tauno Pylkkänen

Säveltäjä Tauno Pylkkästä (1918–1980) on nimitetty Pohjolan Pucciniksi. Hän omaksui ansiokkaasti italialaisen oopperan perinteet sävellyksiinsä jo varsin nuorena. Tyylillisesti Pylkkänen edustaa pohjoismaista verismiä. Kymmenestä oopperasävellyksestä Aino Kallaksen näytelmään perustuva Mare ja hänen poikansa (1943) oli säveltäjän läpimurtoteos.

Tauno Pylkkäsen oopperat:
Jaakko Ilkka (1937)
Bathseba Saarenmaalla (1940, uudistettu 1958)
Mare ja hänen poikansa (1942–1943)
Simo Hurtta (1948)
Sudenmorsian (radio-ooppera, 1950)
Varjo (1952)
Opri ja Oleksi (1958)
Ikaros (1956/1960)
Vangit (televisio-ooppera, 1965)
Tuntematon sotilas (1967)

Kirjailija Aino Kallas (1878–1956) julkaisi novellin Imant ja hänen äitinsä vuonna 1930 ja viisi vuotta myöhemmin siihen pohjautuvan kolminäytöksisen näytelmän Mare ja hänen poikansa, joka sai ensi-iltansa Suomen Kansallisteatterissa 2.10.1935. Näytelmä muokattiin sittemmin oopperan libretoksi.

Linkki katkelmaan Mare ja hänen poikansa -oopperan 3. näytöksestä Yle Areenan sivulla.

Kuva Suomalaisen Oopperan vuoden 1945 esityksestä: Marea lauloi Irja Aholainen, Imantia Alfons Almi ja Mangoa Lauri Lahtinen.

Kuva vuoden 1953 esityksestä: Mare: Irja Aholainen, Imant: Jorma Huttunen.